Ollaan Kiiran kanssa käyty pari kertaa lenkillä Torres-belgin kanssa ja treenattu siinä samalla vähän. Mentiin metsään eri polkuja pitkin, ja törmättiin sitten mukamas yllättäen. Itsestäni huomasin, että teki mieli pakonomaisesti kutsua Kiira luokse, jos huomasin Tuulian tai Torreksen ennen Kiiraa... vaikka tarkoituksena oli nimenomaan antaa koirien huomata toisensa ja sitten palkata niitä oikeista valinnoista, kun kerrankin ei tarvinnut olla huolissaan vastaantulevan koiran aikeista. Kiira oli ihan kiltisti, mistä sai sitten aina palkkaa.
Tehtiin myös riviluoksetuloa, eli koirat riviin ja kutsutaan
vuorotellen luokse. Nämä tekevät Kiiralle tosi hyvää, kun se haluaisi edelleen niin kamalasti lähteä hippaamaan, jos kaveri kutsutaan ensin. Kerran (vai kaksi) mokasi; sillä oikein naama vääntyy pentuilmeeseen, kun sen itsehillintä pettää ja jalat lähtee viemään. Pitää muistaa palkata pysymistä oikein superpalkalla. Kutsuttiin jo koiria eri suuntiin yms. variaatiota. Kivaa treeniä.
Tokoasioissa ollaan Oilin jälkeen tehty kuuliaisesti puolentoista minuutin treenejä. Ei siinä oikein ehdi ajatella mitään, mutta järkeä niissä treeneissä on silti ollut. Kiiran kanssa on aika paljon tehty vaikeita kuuntelu- ym. treenejä, jotka ovat kehittäneet sitä, mutta ehkä nyt on sitten aika tasoittaa tilannetta tekemällä vastapainoksi kivoja, motivaatiota nostavia ja yhteistyötä korostavia treenejä.
Tänään aamulla TSAUlla tehtiin yksi lyhyt setti yksin ja yksi Torreksen kanssa samaan aikaan. Ajattelin, että jos Kiira vaikka yrittäisi lähteä leikkimään Torreksen kanssa. Suunnitelmassa oli vielä ruutua, tunnaria ja luoksetulon pysähdyksiä (siivekkeen kierroista), että pikkuvespan menojalka varmasti alkaisi vipattaa. Mutta ei. Vähän katsoi kaihoisasti Torreksen juostessa ruutuun, mutta siinä se. Pitkät leikit vielä loppuun. Heitettiin yhdessä kohtaa Tuulian kanssa vahingossa lelut ihan ristikkäin, mutta siitäkin Kiira vain coolisti livahti omalle lelulleen ja toi sen mulle.
Jotenkin tuntui jo ennen Oililla käymistä, että Kiiran asenne muuttui yhtäkkiä askeleen verran (ehkä kiitos häirittyjen kehäänmenojen ja/tai treenien keskeyttämisen?), ja Oilin ohjeilla mennään toivottavasti taas useampi askel eteenpäin. Pitää nyt vain itse uskaltaa päästää vähän irti, ja olla auttamatta Kiiraa vaikeissa tilanteissa. En voi olla koko ajan kertomassa sille käskyjä, vaan kyllä sen pitää ihan itse valita kuulolla oleminen ja pelisääntöjen noudattaminen. Ihan koko ajan eikä vain silloin, kun hänelle itselleen sopii.
Tokoasioissa ollaan Oilin jälkeen tehty kuuliaisesti puolentoista minuutin treenejä. Ei siinä oikein ehdi ajatella mitään, mutta järkeä niissä treeneissä on silti ollut. Kiiran kanssa on aika paljon tehty vaikeita kuuntelu- ym. treenejä, jotka ovat kehittäneet sitä, mutta ehkä nyt on sitten aika tasoittaa tilannetta tekemällä vastapainoksi kivoja, motivaatiota nostavia ja yhteistyötä korostavia treenejä.
Tänään aamulla TSAUlla tehtiin yksi lyhyt setti yksin ja yksi Torreksen kanssa samaan aikaan. Ajattelin, että jos Kiira vaikka yrittäisi lähteä leikkimään Torreksen kanssa. Suunnitelmassa oli vielä ruutua, tunnaria ja luoksetulon pysähdyksiä (siivekkeen kierroista), että pikkuvespan menojalka varmasti alkaisi vipattaa. Mutta ei. Vähän katsoi kaihoisasti Torreksen juostessa ruutuun, mutta siinä se. Pitkät leikit vielä loppuun. Heitettiin yhdessä kohtaa Tuulian kanssa vahingossa lelut ihan ristikkäin, mutta siitäkin Kiira vain coolisti livahti omalle lelulleen ja toi sen mulle.
Jotenkin tuntui jo ennen Oililla käymistä, että Kiiran asenne muuttui yhtäkkiä askeleen verran (ehkä kiitos häirittyjen kehäänmenojen ja/tai treenien keskeyttämisen?), ja Oilin ohjeilla mennään toivottavasti taas useampi askel eteenpäin. Pitää nyt vain itse uskaltaa päästää vähän irti, ja olla auttamatta Kiiraa vaikeissa tilanteissa. En voi olla koko ajan kertomassa sille käskyjä, vaan kyllä sen pitää ihan itse valita kuulolla oleminen ja pelisääntöjen noudattaminen. Ihan koko ajan eikä vain silloin, kun hänelle itselleen sopii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti