lauantai 4. huhtikuuta 2015

Look in my eyes I'll make you see

Käytiin eilen porukalla Oilin yksärillä. Puoli tuntia per koira, yhteensä kolme tuntia, tai no pitkäksihän meni... joka tapauksessa aika meni ihan liian äkkiä. Paljon tuli taas vinkkejä mutta ennen kaikkea sitä visiota ja fiilistä. Toko on niiiiin siistiä. Pitäisi hyödyntää ulkopuolisia silmiä paljon, paljon useammin! Tämä oli Kiirallekin vasta sen eka kerta ulkopuolisessa koulutuksessa.

Seuraamista.
Tuli joku nousu takaisin maanpinnalle, kun kuuntelin Oilin treenivinkkejä muiden vuoroilla. Mietin, että joo, Kiira osaa etsiä oikean tunnarin väärien alta. Joo, Kiira kestää perusasennossa ihan kaiken kapulan päistä vetämisen ja koputtelemisen. Ei kahta sanaa siitä, että menisikö Kiira ruutuun, jos matkalla olisi pallo tms. tavaraa. Tietysti menisi. Ja nyt tulee se wow-ajatus: jossain tuolla meidän sakkaavan yhteyden alla on ihan sairaan paljon luottamusta siihen, että koira osaa ja koira tekee ja koira noudattaa mun käskyjä välittömästi ja just kuten on opetettu. Itkettävän ihana ajatus. Jos olen saanut liikkeet jo noin varmoiksi, niin en voi olla niin kädetön, etten saisi sitä aivotonta rellestämistä kuriin.

Meidän ongelmaksi olin siis etukäteen selittänyt sen, että koira kyllä osaa ja tekeekin kaikenlaista, mutta saattaa ihan ykskaks lähteä sokka irti juoksemaan pari kierrosta kenttää ympäri tai ihmisten/koirien/tavaroiden luokse. Naps vain, kun se lipsahtaa työmoodista ja palautteen vastaanottaminen loppuu siihen paikkaan. Rakas pieni reikäpää.

Luoksetulo.
Katson tässä samalla meidän settejä videolta (kiitos Tuulia! Miralle kiitos kuvista!), ja tässäpä listana mitä tehtiin & mitä tuli esille:
  • Kiira tuli tässä-käskyllä tosi kivasti kehään molemmilla kierroksilla.
  • "Jos koiralla on vaikeaa", voi alkuun heitellä nameja (vähän kuin luoksetulon pysäytyksiä treenatessa). Pääsee vähän touhuamaan ja purkamaan itseään. Voisi myös antaa Kiiran juosta lelun kanssa.
  • Kiiralla siis on vähän vaikeaa ympäristön suhteen. "Se on kuitenkin nuori koira, sitä voi vähän muut hallit jänskättää" kuulostaa tosi loogiselta Oilin sanomana. Itse olen ajatellut, että Kiira on vain aika törkeä (koska se ei ole ääniarka tms.), mutta voihan siinä taustalla jotain epävarmuutta olla.
  • "Käy siihen" häirittynä. Kiira oli aika omantasoisensa, mokasi pari kertaa mutta oli Oilinkin sanoin "aika hyvä". Puhuttiin siitä, että se menee vähän häiriötreenimoodiin ja on mokatessaan erilainen kuin silloin, kun vain lähtee aivottomana rallattamaan. Hyvää on kuitenkin, että ajatus on saatu läpi näissä, koska jostain on pakko aloittaa.
  • Sitten tehtiin alo-hyppy, ja sen jälkeen seuraamista. Seuruussa se oli heti luovuttamassa kun häiriö tuli kohdille, aijai.
  • Vielä kehäänmenoista: Kiiralle voisi tehdä hyvää, että antaa sen tulla vapaasti lelulle/namin perään kentälle. Ei kannata lähteä yksinään, kun juoksutarvikkeet tulee multa.
  • Sen kanssa voisi tehdä lyhyitä treenejä, koska usein jos fokus ei pysy työnteossa, taustalla on motivaatio-ongelmaa (mitä puolta onkin yritetty huoltaa palkkapurkilla). Kun koira ei pidä työntekoa tarpeeksi tärkeänä, se lähtee puuhastelemaan omiaan. Koira, joka oikeasti työskentelee mulle, ei lähde minnekään, koska se ei näe mitään muuta kuin mut.
  • Pitää olla ihan tosi tarkat kriteerit. Jos koira ei tiedä eikä ymmärrä, mitä sen pitäisi tehdä ja mitä siltä halutaan, siitä tulee välinpitämätön. Ja sitten sitä taas kiinnostaa lähteä luuhaamaan omiaan.
  • Oili teki joskus Meginsä kanssa 1,5 minuutin treenejä (kello käyntiin!), joilla koiralle saatiin sellainen mielikuva, että tehdään kaikkea hauskaa ohjaajan kanssa. Näissä treeneissä pidetään koira koko ajan kiireisenä.
  • Jos koira lähtee kesken liikkeen jonnekin, haetaan se takaisin ja laitetaan se tekemään. Vaikka pannasta haetaan takaisin, ja "tästä meidän hommat jatkuu". Jos yrittää joskus mennä passiiviseksi, että en minä sitten tee mitään, niin silti pistetään tekemään.
  • Jos mun torut ei merkitse koiralle mitään, niin turha käyttää niitä. Ja tällä hetkellä ne ei kyllä merkitse. Spanieli on vaan että lalalaa, en kuule, ilmoita sitten kun oot lopettanut. Eli haetaan sanaakaan sanomatta pannasta ja jatketaan.
  • "Monet koirat kaipaa actionia. Niille kelpaa se, kun äiti on vihainen." Kolahti: Kiira jos kuka kaipaa actionia.
  • Tämä on sitkeystaistelu, jonka minä kyllä voitan. Voin suhtautua tähän vähän huumorilla, koska tiedän jo, että tulen voittamaan.
  • Palkataan isosti, jos Kiira vähänkään näyttää siltä, että se miettii ja tulee vastaan.
  • Oili vähän harmitteli, että Kiira on sen näköinen, ettei se kyllä mokaa. Oli ollut siis ihan ok tähän asti. No, sattuipa että herra Luumu lämppäsi viereisellä kentällä ja pienellä kannustuksella saatiin Kiira lähtemään sinne suuntaan. Sanoin "ei" (ei reaktiota) ja sitten vain marssin sen perässä. Ei se Luumun luokse mennyt, vaan kääntyi ja kipitti tyytyväisenä mun ohi ja kentän toisella reunalla olevan A:n päälle. Hain pannasta, vein takaisin maahan missä oli ollut, siitä hetken päästä sivulle, sitten seuruuta ja sitten palkkaa. Tämä ainakin tuntui erilaiselta kuin yleensä, ehkä hiljaisuus voisi vähän järkyttää Kiiraa...? (Melkein rupesi naurattamaan videota katsoessa se A-esteelle yksinään kirmaava spanielinperkele. Viihdearvot kohdillaan.)
  • Jos lähtee jonnekin, kerran voi sanoa "Kiira, tule" mutta mitään muita sanoja ei käytetä. Jos ei tule niin sitten vain haetaan se takaisin.
  • Myös kotona pätee yhden käskyn systeemi. Jos ei tule kutsusta ulko-ovelle, haetaan pannasta, annetaan taas mennä, kutsutaan, haetaan taas pannasta jne. Varataan kuppi teetä ja aamupala itselle. Ei ikinä kutsuta kahta kertaa. Pitää tulla ekalla käskyllä.
  • Otetaan siltä lisää oikeuksia pois kotona, ei anneta sen viihdyttää itseään millään tavaroiden kantamisella tms. Sen pitää nyt tajuta, että kaikki viihtyminen tapahtuu mun kanssa, ja mua kannattaa siksi katsoa pikkaisen ylöspäin. (Kirjoitan tästä vielä erikseen, koska meillä kyllä on sääntöjä... ja jatkossa on vielä enemmän!)
Leikkimistä.
Toisella kierroksella tehtiin jotain kivaa:
  • Alo-luoksetulo: hämääntyi vähän merkistä pari metriä ennen mua, muuten hyvä. Hyvä fokus ja palkkaantuu kehuista kivasti. (Tästä päivästä oon haaveillut: joku kehuu mun koiran sosiaalista palkkaantumista!)
  • Seuraamista, missä ei pidä odottaa Kiiraa vaan mennä vaan. Pitää ruveta tekemään kunnon seuruupätkiä, yksityiskohtia voi hioa myöhemminkin. Mutku yksityiskohdat on niin kivoja.
    • Jos ottaa väljyyttä, stopataan ja puututaan. Jos korjataan, korjataan kunnolla eikä vain sanota "äp äp" ja jatketa kävelyä.
    • Väljyyteen voisi kokeilla myös hihnaa (oikeaan käteen) tai seinää.
    • Oma huomio: täyskäännöksille pitää oikeasti tehdä jotain...
  • Kiira varmasti tekee tosi hyvin silloin kun se tekee. Pitää vain tehdä niin, että sen on pakko valita tekeminen eikä se voi yhtään keksiä omia kivoja juttujaan.
  • Loppukaneetti: tämä koira kaipaa haasteita! Et anna sen mennä helpoimmasta kohdasta. Ja uskallat vain tehdä rohkeasti sen kanssa, niin hyvä tulee.
Käy siihen -olemista.

Mulla oli meidän vuorojen jälkeen vähän tyhjä olo, koska juteltiin paljon eikä Kiira oikeastaan tehnyt mitään itselleen uutta tai haastavaa. Oililta tuli myös paljon sellaisia juttuja, joita olen jo itsekin miettinyt. Mutta: miettinyt niin paljon, että olin jo ihan solmussa kaikkien häiriötreenien, puhuttelujen, loppupalkkojen yms. kanssa. Nyt on taas sellainen olo, että jeee, meillä on suunta, jonne ollaan menossa, ja tiedän mitä teen. Tosi kivaa! Tehtiinkin jo tänään aamulla 2x1,5 minuutin treenit, mutta niistä lisää myöhemmin.

Kiira oli oikeastaan sellainen kuin se on nyt treeneissä ollut. Makoilee, tekee, palkkaantuu, leikkii, tekee sen yhden kiintiöreikäpääspurtin. Nyt pitää vain tehdä Kiiralle selväksi, että meidän välisessä työsopimuksessa ei ole edes sitä yhtä kahvitaukoa. On tiettyjä asioita, joita nyt vain ei voi tehdä työpaikalla.

Ei ole mahdoton homma. I can do this.

Lisää seuraamista.
(Tämä tuli torstaina radiosta, kun mietiskelin perjantain koulutusta: https://youtu.be/SDuPTYg6d2k  Päätin, että sitten kun me ollaan kokeessa ja ekana liikkeenä on seuraaminen, otan kiintopisteen horisontista ja marssin tietäen, että Kiira ei tipu siitä sekunniksikaan. Tuo melodia soi silloin mun päässä. Joo.)

Sosiaalista palkkaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti